Mietteitä

Hmm.

Pikkueteinen on tullut maalattua ja uusi porttikin keikkuu jo paikallaan pihalla. Koti on siivottu, tavarat löytäneet paikkansa menneen viikon sekasorron ja remontin jäljiltä (remontista kuvia piakkoin!). Poika nukkuu. Huomenna on miehen viimeinen lomapäivä (ja samalla siis myös minun :)). Paljon jäi lomalla tekemättä, monta kyläpaikkaa käymättä, vaikka niin piti vierailla. Tuntui, että ekat kaksi viikkoa lensimme paikasta toiseen ja sitten kun tultiin kotiin viime sunnuntaina, niin ei enää jaksanut lähteä minnekään. Niin jäi Turku ja/tai Helsinkikin näkemättä. Ei saanut Eeva kesälomamatkaa muuta kuin "pakollisiin" menoihin. No, ehtiihän sitä vielä ja "vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä"...

Ei mulla lainkaan mitään lomastressiä siis ollut, mitä nyt vaan alkuviikosta iski paniikki että vielä on tehtävä sitä ja tätä. Ja jäi sitä hommaa tekemättäkin, mm. autokatos maalaamatta. Onneksi on lämmintä ja elokuun valoisat illat.

Mutta, huomenna kuninkuusraveihin. Saas nähdä miten siellä vaunujen kanssa pääsee, täytyy ottaa omat istuimet mukaan, kun voipi olla, että on turha etsiä istumapaikkaa jostain, minne pääsisi vaunujenkin kanssa. Huomisen jälkeen olen selvinnyt kaikesta ;)

Loppuun kuvat eläimellisestä menosta

 Pohjanmaan mummolassa oikein kuhisi siilejä

Kotona kuhisee pieni poika ja malesialainen apina

 

P.S. Blogi kuitenkin toistaiseksi avoin, katsotaan teenkö siitä "salaista" ja jos teen, niin kutsua pukkaa sitten ilmoittaneille! Ja mikähän on kun moni ei pysty kommentoimaan, johtuukohan käytetystä selaimesta vai mistä...?

Hajamielisyyttä

Meillä asuu hajamielinen koira, tai oikeastaan taitaapi olla jo dementikko. Minun perässäni kulkee Leevi koko ajan, näkökontakti ei saa katketa. Tähän olen jo oikeastaan tottunut, että raps-raps, tassut tulee perässä minne ikinä menenkin. Mutta nyt tapahtui jo Leevillekin hieman suurempi hajamielisyys.

Saatiin tuossa eteinen maalattua ja kävin sen jälkeen vessassa (Leevi varmaankin noteerasi tämän, koska raps-raps kuuluu ympäri kämppää kun se hakee minua ja paikallistaa sitten, että olen vessassa). Vessassakäynnin jälkeen menin takapihalle istuttamaan basilikan penkkiin ja kastelemaan hieman yrttejä. Koirat tuli mukanani ulos. Sitten kun päästin koirat sisään ja tulin itse perässä n.5 sekunnin päästä (kävin vielä siirtämässä kastelukannua parempaan paikkaan) niin jo oli Leevi mennyt vessan oven eteen ja tuijotti suljettua ovea. Kun sitten näki, että tulin terassinovesta sisään niin nolona menikin sitten patjallensa nukkumaan... Voi toista, luuli että olin juuttunut sinne pönttöön :D

(Täytyykin alkaa kirjoittamaan ylös näitä parhaimpia Leevi-tarinoita :))

P.S. On Leevillä oikeuskin olla hieman hajamielinen, ikää kun on kertynyt jo 14 vuotta, 9 kuukautta ja 20 päivää!

Pikapikaa

Muutama uusi hieno juttu tältä viikolta:

* Peetu oppi uuden ääntelytavan tiistaina ja sitä on sitten käytetty sen jälkeen ahkerasti. Eritoten silloin kun on tylsää, vähän nälkä tai väsy niin sitten alkaa pieni suuri äännähtely. Mitenkähän sitä kuvaisi, sellaista ää-ää-ää-tyyppistä, mikä ei kuitenkaan ole itkua. Poika on itsekin selvästi hämmentynyt uudesta äänialastaan ja kun se aina vahingossa tulee suusta ulos, niin sitä samaa sitten hetki jatketaan.

*Peetu on oppinut nauramaan ääneen ja voi että sitä pienen lapsen ison aikuisen riemua kun pieniä nauruja tulee :D

* Kotimme sinisen sävyn ylivalta on kääntynyt laskuun. Tiistaina käytiin tapetteja katselemassa, ei vielä ostettu, mutta sitä vastoin ostimme 3 litraa sakeaa maitokahvia, joka roiskautettiin pitkin ison eteisen seiniä eilisenä puhteena. Ja voi että, tuli muuten hyvännäköinen! Kutsunkin kaikki blogilukijat meille uutta ilmettä katsomaan, tarjottavana olisi ihanaa mustikkapiirakkaa tuoreista mustikoista tietenkin!

*Sinisen sävyn ylivalta heikkenee entisestään. Olen pessyt pikkueteisen seinät ja vedellyt maalarinteippiä ympäriinsä. Jahka saan tämän tekstin julkaistua, tartun telaan ja siveltimeen ja valkoiseen maallin ja niin vain taas yhden huoneen vaaleansiniset romanttiset kamalat seinät jäävät unholaan. Valkoista valittiin pikkueteiseen, jotta se valoistuu eikä sitä maitokahvia nyt joka paikkaan haluta laittaa. Mies tuolla juuri maalaakin kodinhoitohuoneen patteria, ostettiin myös pattereille sopivaa maalia ja muutama kellastunut lämpöpatteri modernisoituu valkoiseksi.

Semmoista tänne tältä erää, katsotaan, että milloin olohuoneen ihanat hirveät siniset tapetit riisuutuvat seinistä ja millaista koivumetsää tai suurta lehtikuviota seinälle pelmahtaa!

Taustalla olohuoneen tapetti

Bloggaamisesta ja kasvukoot

Tänään oli visiitti 3kk neuvolaan. Normaalit mittaukset, keskustelut ja päätteeksi vielä molempiin reisiin inhottavat kirvelevät rokotteet ja suuhun nam-nam makea rotavirusrokote.

 

0 vrk 50,5 cm ja 3590 g, pään ympärys 36cm.

2 vk: 53,8cm ja 4160g, pää 37,4cm.

1kk: 56cm ja 4870g, pää 39,0cm.

2kk: 61cm ja 6235g, pää 41,3cm.

3kk: 63,6cm ja 7100g, pää 42,5cm.

Neuvolan jälkeen kieppasimme auton nokan kohti lähikauppaamme, Ikeaa. Sieltä tuliaisena kotiin pari lelulaatikkoa ja eteiseen uusi pöytälamppu. Nyt nuo elämäni miehet nukkuvat sängyllä päikkäreitä ja minuakin väsyttää, mutta taidan mennä lajittelemaan pyykkejä... hmm vai mitä sitä pitikään tehdä silloin kun on sitä omaa aikaa...?!? ;)

Loppuun vielä ilmoitusta: olen ajatellut laittaa blogini salasanan taakse. Tai ei salasanan taakse vaan "kutsua" blogikävijät. Eli jos tahdot seurata makeaa elämääni, niin ilmoitapa joko kommenttilaatikossa tai laita minulle sähköpostia.

Helteen hellimää

Onneksi tänäkin kesänä saa nauttia lämpimistä kesäpäivistä!

 Ulkona peiton päällä viilentymässä. Malesialainen Aappa-apina viihdyttää, ja nauraa kun sitä pusertaa.

Pippi viihtyy ulkona pallojensa kanssa. Ei olla sille paljon itse palloja ostettu, vaan koira saa parhainta nautintoa, kun raahaa lenkiltä kotiin jonkun toisen hylkäämiä hajonneita palloja. Tässä suussa pesäpallo, joka on jo mennyt kahtia, mutta se ei yhtään vähennä pallon suussa-mälväämis-nautintoa.

Viihdykkeeksi Peetulle laitoin Libero-mehiläisen tuulettimeen kiinni. Tuuletin kun kääntyilee puolelta toiselle, niin siinä on pojalla seurattavaa :)

Nyrkki ja peukku on tän hetken must-juttu. Jos ei niitä saa suuhunsa, niin itkuhan siitä tulee. Ja nimenomaan vasemman käden peukku on se hot. Tutilla yritän aina peukkua sivuuttaa, mutta usein tutti ei joko kelpaa tai sitä pidetään suussa niin kauan kunnes äiti katsoo jonnekin muualle ja silloin peukku onkin taas jo suussa...

Sävy sävyyn vihreissä. Olen innostunut kestovaippailusta. Se ei ole lainkaan niin vaativaa eikä vaikeaa hommaa kun luulin, paitsi alkuun kun piti opetella termistö (AIO, TSI, tasku, sisä ja ulko, mikroimu, lisäimu, bambu, hamppu...). Olen huuto.netistä huutanut muutamat taskuvaipat ja niillä mennään hienosti aina kotona ollessa. Yöllä kuluu yksi tai kaksi kertakäyttövaippaa ja reissussa ollessa otan mukaan kertakäyttövaipat. Niin vihreä en ole, että esim. mökillä alan pyykkäämään tai säilömään kestovaippoja, vaikka kotona käsin pesenkin pissatut imut uusintakäyttöön. Kestovaippoja on paljon myös hienoja kuoseja, kuten ylläolevassa kuvassa. Lisäksi meiltä löytyy nyt tähtikuviollisia, tiikerinraidallista, omenoita ja pöllöjä :)

Päätös on tehtävä

- ja nopeasti. Kun Peetu nukahtaa, niin omaa aikaa on yleensä noin tunnin verran. Nukahtamisen jälkeen on tehtävä pikainen päätös - tehdäkö tehokkaasti yleisiä, hyödyllisiä juttuja, kuten pyykin ripustusta, keittiön siivousta, ruokaa, kodin järjestelytehtäviä tai kenties vähän kukkien nyppimistä ja kastelua. Toinen vaihtoehto on se ihan oma aika eli ottaa joku hyvä lehti tai kirja käteen, käpertyä sohvalle tai sään salliessa ulos terassille, toiseen käteen jotain kaapista löytyvää herkkua (jos löytyy) tai ihan vaikka vaan lasi vettä.

Toistaiseksi en ole tainnut kertaakaan valita tuota jälkimmäistä vaihtoehtoa. Mutta nyt on sylissäni pieni poika, jonka silmät lupsahtelee. Kohta on tehtävä päätös - ja nopeasti.

Menneitä

Mitäs tässä kertoisi menneistä viikoista, pää on ihan tyhjä. Helteitä on riittänyt, niin kuin varmaan muillakin. Juhannus juhlittiin ja tämä viikonloppu hengattiin vain kotona, lauantaina käytiin grillaamassa veljen ja vaimonsa kanssa. Pistäydyttiin samalla kaupungissa syömässä jätskit ja hengaamassa. Niin ja perun puheeni, tahtoo omakotitalon, nyt ja heti. :) Käy vähän vaatimattomampikin, mutta olis se vaan niin ihana. Toi pieni piha tässä on ihan ok, mutta olis se vaan kivempi isolla pihalla. Mutta kun en varmaan saa aikaiseksi katsella taloja ensin netistä ja sitten lähteä niitä esittelyihin tutkiskelemaan, niin ollaan varmasti vielä yksi talvi tässä... paitsi jos...

Juhannusmaistiaisia tässä kuvien muodossa:

 Marin saappaat tulessa

 Jos väsyttää, niin pitää nukkua, vaikka olis just herännytkin

 Taiteilija työssään

 Tää on kuin siitä jostain sadusta, jossa on joku jättiläinen ja pieniä lapsia. Tai sitten elokuvasta "Kultsi, kutistin kakarat"

 Aika korkealla leija lentää

 Joka kesäinen hitti "Mansikkakulhokakku"

 Peetu juhannustamineissaan

 Misu vauhdissa

 Koko kööri ihastelee, mutta mitä?

No tietty tätä! Tessu elää muistoissamme, ja postilaatikossa!