Päätöksiä muutoksista

Omakotitalon etsintä on ollut mielessä jo jonkin aikaa. Netistä on tullut selattua kohteita jonkin verran, mutta vielä ei ole löytynyt "sitä oikeaa". Edes paikkakunta ei ole ollut lukkoon lyöty. Vaan mihinpä ajatuksiin tulin taloyhtiön talkoiden aikana? Miksi muuttaa hyvästä pois? Me mahdutaan hyvin nykyiseen asuntoon, tämä on siisti ja hyväkuntoinen, pihan olemme kunnostaneet ja laatoittaneet viime kesinä ja asunnon sijainti on meille loistava.

Paitsi että... täällä on surkeat säilytysmahdollisuudet ylimääräisille vaatteille ym. sellaiselle varastotavaralle, jota ei voi säilyttää kylmässä ulkovarastossa, sillä vaatehuone on pieni, eikä lisänä ole kuin toisessa makuuhuoneessa 3 vaatekaappia. Toinen makuuhuone on meillä käytännössä varasto/kaatopaikkatilana. Siellä on kaikki ylijäämähuonekalut sekä tietokonepöytä, kun ei ole muutakaan paikkaa. Lisäksi tämä asunto on sininen. Keittiökaapit on vaaleansiniset ja keittiön seinät vaaleansinistä maalia, olohuoneen seinät ovat vaaleansinistä tapettia ja vaaleansinistä maalia, eteisen seinät on vaaleansiniset, kylpyhuoneen lattia ja koristelaatoitus ovat siniset, toisen makuuhuomeen seinät on kahta erilaista sinistä tapettia kuten myös toisen makuuhuoneen seinät, missä myös LATTIA on sinistä laminaattia... Ainoa huone, jossa ei ole sinistä, on vessa, mutta siellä onkin vihreä lattia ja vihertävää lasia oleva lavuaari (mikä lie mielenhäiriö asunnon remontoineelle entiselle omistajalle tullut), joten ymmärrettävistä syistä, meillä ei ole sisustuksessa käytetty sinistä korostusväriä...

Mutta nämä ovatkin sellaisia asioita, joille voi tehdä jotain. Sanoin miehelle, että jospa jäämmekin tähän asumaan, tosin sillä ehdolla, että hankimme jonkinlaisen vaatekomeron ja uudet säilytysjärjestelmät (jonkinlaiset kaapistot/kirjahyllyt) toiseen makuuhuoneeseen ja häivytämme sinistä ympäri asuntoa. Eteisen, keittiön ja olohuoneen maalatut seinät on "helppo" maalata uudelleen. Olohuoneesta poistamme vanhan kirjahyllyn, revimme tapetit pois, laitamme uudet tilalle ja hankimme sinne kunnollisen kirjahyllyn ja tv-tason ja järjestämme huonekalut uudelleen. Lisäksi toisesta makuuhuoneesta voisi poistaa ne kahdet erilaiset siniset tapetit ja tapetoida uudelleen. Näin ollen sinistä jäisi keittiöön ja toiseen makuuhuoneeseen, sekä tietysti kylpyhuoneeseen.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, eikös juu?

Täällä vietetään yh-viikonloppua. Mies lähti kaverinsa polttareihin. Onneksi Sisu meni aika helposti nukkumaan, pääsin kirjoittamaan tämän tekstin loppuun ja sitten suihkuun, hikinen lähijärven ympärikävely on tänä iltana takana. Viidessä viikossa on jo tottunut lapsen kitinään, se ei enää tunnu yhtä pahalta korvaan (tätä ei pidä tulkita niin, että antaisin lapsen täällä huutaa ja ajattelisin, että johan tuohon alkaa tottua... toki lasta aina "hyssytellään" ja yritetään tehdä kaikkemme, jotta pienellä olisi hyvä olla, mutta kitinä ei enää saata itkua äidin silmään yhtä usein kuin alussa :)). Toki kitinä on vähentynytkin, enää vatsanväänteistä kärsitään lähinnä aamuisin klo 5-9 välisenä aikana pari tuntia ajankohtaa vaihdellen sekä illalla klo 20-23 myöskin tunnin, parin, ajan vaihdellen.

Itku äidin silmään saadaan kyllä esimerkiksi vain sillä, että laitan lapsen sänkyyn nukkumaan ja laulan Tuutulaulu-CD:n kanssa tuutulauluja ja näen kun lapsi keskittyy kuuntelemaan. Samalla mietin laulujen sanoja, ja sitten itku jo tulikin :)

Laulujen sanoista tulikin mieleen, että monet "pariskuntien" rakkauslaulut sopii hyvin kuvastamaan myös lapsen ja vanhemman suhdetta:

"Anything you want, you got it. Anything you need, you got it, anything at all, you got it, baby...."

"Minä rakastan sua, yhä totta on tänään, vaan enemmän, enemmän se tarkoittaa. Minä rakastan sua, sulle kaikkeni annan, ja elämä vie meidät päin parempaa"

"Tyttöjen silmistä kyyneleet tippuu, rakkauden tähren vaan, ei mulla ollu tarkootus niitä laittaa tippumaan"

Huomiselle ajattelin kehittää jotain toimintaa, ehkä mökillä käyntiä, mutta taidammekin olla Sisun kanssa vain kotona. Nypitään rikkaruohoja kukkapenkeistä, käydään koirien kanssa kävelyllä, mennään Prismaan katsomaan terassille sopivaa pöytäkalustoa (ja ehkä jopa ostetaan jotain terveellistä herkkua, täällä kun on herkkulakko käynnissä) ja voitaisiin jopa pestä terassi, jotta sen voi tulevina päivinä öljytä? Kuka tietää?

 

Mukavaa viikonloppua, toivottelee Sisu!