Kun ei herkkulakko tai herkkujen vähennys tuota tulosta "kotilomalla" ollessa, niin herkkutauko töissä oli seuraava etappi. Aloitin viime viikolla työt ja hyvin meni ensimmäiset 3 päivää, ei lainkaan jälkiruokia tai iltapäiväkahvipullia yms. Eilen olin palaverissa ja tarjolla oli pullaa, voisilmäpullaa. Otin pienen kupin kahvia ja jätin ilmaisen pullan tarjottimelle. EN SYÖNYT ILMAISTA PULLAA! :)
Ja kotiin pääkaupunkiseudulta ajellessa teki mieli jäätelöä, mutta en käynyt huoltsikalla ostamassa vaan join pullollisen vettä ajellessa. Ja siellä palaverissakin join vettä melkein litran. Aina kun mietin, että ottaisinko sittenkin pullan, niin kaadoin lisää vettä lasiin :) Vettä juon aivan liian vähän. Töissä ollessa olen päättänyt, että vähintään litra on juotava työpäivän aikana. Vesi vanhin voitehista ja paras janojuoma!
Vielä viisi viikkoa töitä jäljellä ja sitten alkaa kesäloma. Ihan ehdotonta ei pullalakkoni ole, mutta täytyy sanoa, että viikon töissäolon jälkeen vaaka näytti yhtä kiloa vähemmän kuin keväällä koskaan aiemmin.
(Toinen syy kilon katoamiseen on siinä, että mies käy työssäollessani kaupassa ja minun ei siis tarvitse mennä kauppaan. Lähes joka kauppareissulta kun olen kaartanut kassajonoon karkkihyllyn ohi ja se suklaaseen tai karkkipussiin tarttunut käsi ei suinkaan kuulu pojalle vaan minulle!)
Älkääkä sanoko, ettei sun tartte laihduttaa. No ei mun varmaan tarttiskaan, mutta herkkujen vähentäminen liittyy terveellisempään elämään, aina ei tartte sokeria olla suussa. Sokeririippuvaisuus on ilkeä asia. Ja muutaman kilon kariseminen on kuitenkin ihan hyvästä. Töissä muutama on sanonut, että kuinkas oletkaan hoikistunut, tosiasiassa kiloja on täsmälleen saman verran kuin ennen raskaaksi tuloa. Ihmiset vaan muistaa ison pyöreän vatsani :)
Sama juttu. Terveellista syontia yritetaan ja aika hyvin sujuukin. Kakut ja pullat ei oo ongelma, niita tulee syotya ehka kerran kuussa, mutta suklaa on lahes joka paivaista... Se on jo sellanen tapa, etta sita lahtee automaattisesti hakeen iltasin jaakaapista. Ja jos sita ei satu oleen (melkein aina on!), niin ajatukset kieppuu vaan sen ymaprilla. Taitas olla aika irtautua...:D.
VastaaPoistaSokeririippuvaisuus, tuttua täälläkin! Suklaasta oon päässyt suht hyvin irti, se ei ole ongelma, mutta karkkia söisin suuret määrät. Ja kun tässä kotosalla on ja vieraita käy niin kahvin kanssa tulee sitä pullaa sitten mussutettua.
VastaaPoistaYritys on kova, että vähentää pitäisi. Joskus onnistuu, joskus ei.
Kävin äsken juoksemassa 45 minuutin lenkin ja olen ihan ylpeä itsestäni!
Tsemppiä Eevalle ja Marille ja kaikille ruokavalion kanssa taiteileville!