Hmm, mitäs mielenkiintoista tuolta löytyy?
Näin hienosti osaan tarttua jo molemmilla käsillä!
Tänään aamupäivällä lähdettiin ensimmäistä kertaa bussilla uudesta kodista keskustaan. Katselin sekavaa aikataulua ja tein päätelmän, että 9.40 pitää lähteä pysäkille (matkaa n.5 min). Sitten kun käänsin kotipihasta kävelytielle, tajusin, että pysäkillä olisi pitänyt olla jo silloin... No, reippaasti käveltiin ja juuri ehdin pysäkille kun bussi tuli, optimaalinen ajoitus siis. Kävin linja-autoasemalla ostamassa sarjakortin, samaa korttia pystyy mies käyttämään jos menee bussilla töihin, vaikka ei olekaan keskustassa töissä. Kätevää!
Tavattiin mummu kaupungilla, käytiin kahvittelemassa ja sitten suuntasin Peetun kanssa muskariin. Ilmoitin keväällä Peetun sekä muskariin että taaperotanssiin. Peruin sitten jälkikäteen muskarin, kun ajattelin, etten jaksa monena päivänä sitä keskustaan kiikuttaa. Viime viikolla käytiin ekassa taaperotanssissa, ja koska se pidetään Pyynikin Trikoolla niin totesin, että käytännön syistä olisi järkevämpää käydä siinä Pyynikintorin muskarissa eikä Rosendahlin takana tanssissa. Ja koska tanssikin on tanssikuvioiltaan noin pienillä aika vähäistä, niin ajattelin, että muskari ajaa varmasti saman asian. Soitin toimistolle ja sain tehtyä vaihdoksen. Ja ihan innoissaan Peetu oli muskaristaan, kun saa soittaa ja vähän juoksennella ja taputtaa. Ja tietty kun on ainoa poika ryhmässään :)
Muskarin jälkeen käveltiin mummulle (Konsta nukkui koko ajan kiltisti vaunuissaan mummun hoidossa) syömään ja mummu lähtikin pian omille asioilleen. Jäätiin poikien kanssa mummun sänkyyn nukkumaan päikkärit ja mentiin sen jälkeen uudelleen muskariin, Konstan ryhmään. Peetu käyttäytyi todella hyvin, siis kuin enkeli, siellä vauvaryhmässä. Pusutteli Konstaa ja oli niiiin ylpeä isoveli! Konstakin käyttäytyi hyvin, jokelteli melkein koko ajan ;) Niin on siitä pienestä vauvastakin jo tullut iso vauva! Halusin Konstankin kanssa omaan muskariin, jotta saisin edes puoli tuntia viikossa keskittyä pelkästään häneen. Ja kyllä se persoona sieltä tulee ihan eri lailla esiin kun voi hetken aikaa hömpötellä kahdestaan!
Kotiin hurautettiin taas bussilla, täpötäydellä ruuhkabussilla. Peetua vähän ahdisti kun porukkaa tuli koko ajan lisää ja ihmiset oli ihan vaunuissa kiinni, mutta kotiin selvittiin. Ilta olikin yleistä touhuamista, mies aloitti mattotelineen kokoamisen ja minä kaivoin pari (ja mies pari isompaa) puskaa kukkapenkistä, jotta siihen saadaan uudet alppiruusut tilalle. Peetu alkoi olla hyvin väsynyt päivän touhuista, kuten minäkin, mutta kävinpä vielä tekemässä kotiläksyn, nimittäin juoksukoulun kotiläksyn.
Totesin muutama viikko sitten, että jos tässä meinaa raskauskilot karistaa, niin parasta olisi karistaa ne mahdollisimman pian, ennen kuin ne juurtuu tuohon vyötärölle kovin syvään. Niinpä ilmoittauduin juoksukouluun, jotta lenkkeilystä tulisi säännöllisempää kuin kerta viikossa. Tavoite olisi jaksaa juosta 10km sillä lailla kevyesti reiluun tuntiin, ensi vuodelle voi suunnitella jotain juoksutapahtumaakin jos jaksaa. Kunhan nyt ensin pääsis sen 5km sillä lailla kevyesti rullaillen :)
Loppuun vielä Konstan terveiset ;)
Täällä on Timo Huhtasalo (nimi muutettu tuntemattomaksi). Älkää luulkokaan, että minä olen joka aamuyö netissä vahtimassa aivan outojen ihmisten blogi-elämää. Mukavaa on silti katsella hellyttäviä kuvia aivan vieraista lapsista ja lukea heidän elämästään.
VastaaPoistaPS. Mummelille ihan vaan onnea.