sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Sunnuntai

Jaahas, viimeinen päivä tätä viikkoa. Aamu alkoi meillä kiljumalla. Silloin ajattelin, että mehän ei tätä päivää kaksin neljän seinän sisällä vietetä. Eikä vietetty. Soitto äidille ja tunnin päästä olimme matkalla. Lähdimme vaunuttelemaan läheiselle puistokirppikselle, jossa oli lastentarvikkeita myytävänä. Sieltä löytyikin Peetulle sukkahousut ja paita eurolla. Mummi löysi itselleen hameen ja mobilen ;) Voi sitä mobilea ihailla katossaan :D
Kävimme myös Pyynikin näkötornilla, kun saimme hienosti raahattua vaunutkin sinne metsäpolkuja pitkin. Oijoi, makoisaa oli munkki ja kaakao. Nostin Peetun vaunuista pois kun istuuduimme pöytään herkkujen kanssa ja Peetu tervehti kaikkia kahvittelijoita korvia särkevällä kiljunnalla. Ajattelivat varmaan, että ei kai tuo aio tänne jäädä. Mutta sitten poika olikin kiltisti, vain pari kertaa kiljui. En tiedä mistä tämä kiljuminen on lähtenyt, koko tämän viikon on poika lähinnä kiljunut, erityisesti loppuviikon. Muutenkin on ollut rokotusten takia hieman huonommalla päällä, mutta kiljuu kyllä vaikka kaikki olisi hyvinkin. On varmaan huomannut, että saa itsestään pihalle niin hienon äänen! Ympäristössä olevat eläimet ja ihmiset eivät vaan ehkä ole kovin haltioissaan tästä uudesta taidosta. Toivottavasti pian tulee jotain uutta tilalle!



Näkötornilta käpsyteltiin keskustaan, peräkonttikirppikselle. Siellä oli aika paljon ihmisiä, mutta en ostanut mitään. Todella monella ihmisellä oli myynnissä lasten vaatteita, ja vielä halvalla, mutta isompia kokoja ei kovasti ollut. Ja muutamalla oli tosi likaisia vaatteita myynnissä. Jos valkeassa paidassa on selvästi näkyvä likatahra etumuksessa, niin en sitä kyllä osta, edes eurolla tai puolella. Ei ole kiva pukea päälle jo valmiiksi likaista vaatetta. Tai voishan sellaisen paidan ostaa tietysti syöttöpaidaksi, ei haittaa vaikka likaantuisi kun on jo valmiiksi likainen ;)

Pian tulikin nälkä ja talsittiin mummin luo, siellä oli makoisa lounas tarjolla. Hetken siellä viivyimme, kunnes Peetu alkoi ystävällisesti ilmoittaa kiljumalla, että kotiin, ja niin sitten lähdimme. Hyvin poika nukahti automatkalla joten kotona nostin hänet vaunuun ja sain hetken omaa aikaa. Menin siivoamaan terassia. Ja silloin Mikko tulikin kotiin isänsä kanssa. Loppuilta menikin sitten häärätessä, pyykkiä pestessä.

Sellainen viikko meillä. Ensi viikolla ei tällaisia päiväkohtaisia juttuja tule, mutta toivottavasti jotain!

Väriä elämässä!

1 kommentti:

  1. Ei kenkään arvaa kuka täällä on EKA taas kerran. Tämä viikkokatsaus todella toimii, ihan mukava lukea päivittäisiä tapahtumia.

    Nyt pitää ottaa yölääkkeet ja mennä hiemaseksi ajaksi kontillensa ja muutaman tunnin päästä olla terhakkaana ylimestarina kattotyömaalla. Söpölle terkut Taatalta!

    VastaaPoista