Kaksi viikkoa sitten opittu kiljuminen on osoittanut laantumisen merkkejä. Tilalle on tullut kaksi uutta ihanaa taitoa: pärisyttely ja varpaat suussa. Pärisyttelyhän tunnetusti kastelee paidan rinnuksen, mutta se on pientä kun korvissa ei soi. Ja varpaat suussa inhottaa jos ne varpaat on likaiset, mutta se ei haittaa kun korvissa ei soi.
_________________________________________________________________________________
Ruokamaisteluja on aloitettu pikku hiljaa. Elokuussa tosin Peetu sai jo perunaa maistaa ja sen jälkeen porkkanaa. Porkkana olikin hyvää, peruna ei niin hyvää. Kukkakaalia keitin myös ja soseutin, se ei ole vielä oikein maistunut (paitsi kerran kun tein meille aikuisille kukkakaalikeittoa, johon tuli kukkakaalia, paprikaa, valkosipulia ja currya, siitä Peetukin tykkäsi...). Tänään sitten tein sen suuren ja vaarallisen liikkeen, joka johtaa joka kotiäidin turmioon. Ostin kaupasta soseita! Herttileijaa sentään! Minulta kysyi aika moni jo ennen Peetun syntymää tai juuri sen jälkeen, että aionko tehdä soseet itse. En silloin miettinyt vähääkään, että miten aion pojan ruoat hoitaa, mutta kysymykset taisi osoittaa sen, kuinka tärkeä asia lapsen ruokkiminen oikealla ruoalla on, ainakin monen mielestä.
Alkuun tein soseet itse, nuo perunat, porkkanat ja kukkakaalit. Mutta ajattelin ostaa kaupasta jotain sellaisia soseita, mitä ei ole järkeä tehdä itse (no, järkeä ja järkeä, mutta todella aikaanvievää ja hankalaa) kuten ruusunmarjasose? Tai maissisose? Ja voipi olla niin, että tulevaisuudessa meillä syödään purkkiruokia. Toki itse tehtyjä syödään välillä ihan luonnollisestikin jos itsekin syödään esim. kasvissosekeittoa tms., mutta mä en aio siitä stressiä ottaa.
No enivei, tänään siis ostin 5 purkkia erilaisia soseita ja niitä me nyt sitten aiotaan maistella. Ensimmäisenä oli vuorossa maissisose ja niin se vain on, että kyllä kaupantäti osaa. Maistui meinaan Peetun suussa taivaalliselta, ainakin siltä se näytti. Mutta onneksi, onneksi, Peetu tietää mikä on kuitenkin voittamaton. Äidinmaito. Sitä juotiin antaumuksella myös maissisoseilun jälkeen! Thank God!
Mä sorrun myös välillä kotiäidin pahimpaan syntiin..eineksiin :D
VastaaPoistaKallen mielestä herkuista herkuinta on Saarioisten maksalaatikko! Joskus sillä sitten herkutellaan..
Mukavia maisteluhetkiä Petskinille! Kyllä siitä vielä kulinaristi saadaan!!
Mä olen tehnyt Pempulle "suolaiset" ruuat itse, hedelmäsoseet ostan kaikki kaupasta. Mutta kolmelle aiemmalle muksulle en ole tehnyt oikeastaan yhtään sosetta itse, sit vasta kun alkoivat syödä "tavallista" kotiruokaa, saivat sitä. Ei mua kiinnostanut se homma silloin aiemmin yhtään mutta nyt Pempun vauva-aikana on ollut jotenkin "jännää" koittaa sörssätä pöperöt itse :) Mutta jos meillä on jotain vauvalle sopimatonta ruokaa kuten vaikka RANSKALAISIA ja EINESLIHAPULLIA niin niinä päivinä on Pemppu nykyään saanut kaupan vauvaruokaa. Tiedätkö Eeva mitä? IHAN SAMA mitä se vauva syö, itsetehtyä vai kaupan, niin yhtä iso ja ihana siitä siltikin kasvaa <3 Mutta senhän sä jo tiesitkin :)
VastaaPoistaNiin, ja ne purkkiruoathan on ihan terveellisiä, ei niissä mitään vikaa ole. Paitsi, että tekee tiukkaa itse edes maistaa sitä ruokaa (että onko lämmintä). Ne maistuu kaikki samoilta. Paitsi se spagettisörsseli oli ihan kohtalaista:)
VastaaPoistaSellainen teollinen maku kaikissa..
Mutta silti siis, meillä on syöty omaa ja purkkiruokaa, ja todellakin, noin ne vain hienosti kasvaa ja melkoinen kulinaristi tuo meidän Kallekin purkkiruoista huolimatta on!
Joo Hanna ja Anna, luulen myös että lopputulos on ihan sama, oli sitten saanut kaupantädin tai kotiäidin pöperöitä! Eniten vain yllätti se, miten innokkaasti ihmiset tämän perään kyselivät vaikka lapsi oli hädin tuskin vielä syntynytkään.
VastaaPoistaMaissisosetta on kokeiltu nyt kolmena päivänä peräkkäin ja suu korvissa sitä syödään, ihan herkkua on. Niin, ja nämä kiinteät vaikuttavat nyt siihen, että poispäinkin nämä on sitten kiinteitä, tai ainakin lähes. Äsken juuri pesin sellaisen kakkapyllyn että huhhuh. Aiemmat kakat onkin olleet vielä lastenleikkiä :)
No, onneksi tuli tämä kirjoitetuksi tänne kommenttilaatikkoon ettei tarvinnut sitä varten tehdä omaa kakkapostausta!
Niin ja kiitos Hanna kommentistasi! Tuli kyllä niin oikeaan aikaan kun oli mieli maassa ja väsy ja kaikkea kun kommenttisi luin eilen illalla puolen yön maissa.